Lajityypillistä hyvinvointia - Kuppiin raakaruokaa - artikkeli Kissafani-lehdessä

Juttu on julkaistu Kissafani-lehdessä vuonna 2022. Tekstin on kirjoittanut Kati Wikström.

Sohviemme valtaajien elimistö on edelleenkin lihansyöjän, joten lihapitoinen ruokavalio on kissalle luontaisinta. Kissojen raakaruokinta jäljittelee niiden alkuperäistä ravintoa luonnossa. Raakaruokinnalla voidaan vaikuttaa moneen seikkaan kissan hyvinvoinnissa, kertoo NaturEkin ja Luonnollinenruokinta-sivuston perustaja, diplomiravintoneuvoja ja koiran ravintoterapeutti® sekä luennoitsija Malin Ekblom.

- Raakaruoalla vaikutetaan kissan suoliston toimintaa, ulosteen laatuun ja määrään, karvan laatuun, silmien ja korvien sekä hampaiden puhtauteen. Monesti raakaruokintaan siirtyneet kissat ovat omistajiensa mukaan elinvoimaisempia ja tasapainoisempia eli ylenpalttinen vilkkaus sekä myös flegmaattisuus ovat tasaantuneet.

- Yleisimmin raakaruokinnalla haetaan apua kissan allergian kaltaisiin oireisiin, kuten esimerkiksi kutinaan ja ihon punoitukseen. Laihuuteen ja ruoansulatusongelmiin kaivataan myös joskus apua.

Valmiilla purkkiruokinnalla saattaa olla yhteyksiä kissan kutinaan, ihottumiin, lisäänytmiskykyyn sekä haisevaan ja koostumukseltaan löysään ulosteeseen. Näiden lisäksi yleisiä ongelmia ovat erilaiset ruoansulatuksen vaivat sekä suun vaivat, kuten hammaskivi, listaa Ekblom.

- Valmisruoan laatu, koostumus ja maku ovat tasapaksuja. Pennun oppiessa pienestä pitäen samankaltaiseen ruokaan, saattaa sen olla vaikeaa siirtyä koostumukseltaan ja maultaan toisenlaiseen ravintoon.

Valmisruoalla on näin ollen vaikutusta myös kissojen nirsoiluun, sanoo Ekblom

Maltilla uuteen ruokaan

Olisi hyvä, että kissa söisi mahdollisimman paljon raakaruokaa. Ehdottomuudessakin on iso skaala, huojentaa Ekblom.

- Raakaruokinta tarkoittaa käytännössä sitä, että kissa syö eläinperäistä ravintoa Tämä jäljittelee pienen saaliseläimen koostumusta. Raakaa jauhelihaa, sisäelimiä, kananmunia ja jonkun verran kalaa. Raakoja täysravintoja on myös olemassa jauhetussa muodossa joko lihapulliksi muotoiltuna tai ”makkarapötköön” pakattuna.

Tilanne saattaa olla haastava, ellei kiss ole pennusta saakka saanut raakaravintoa sanoo Ekblom.

- Kissaa voi kokeilla pikkuhiljaa totuttaa raakaruokintaan. Tässä toki täytyy muistaa edetä hitaasti, kissan tahtiin. Harva kissa suostuu heti siirtymään täysin uuteen ruokavalioon.

Sopimaton ruoka on monen kissan terveysongelman syynä tai myötävaikuttavana tekijänä.

- Aluksi voi laittaa raakaruokaa kissan senhetkisen, normaalin ruoan viereen, jotta kissa tottuu raakaruoan tuoksuun syömishetkinään. Raakaruokaa siirretään hiljalleen lähemmäs ruokakuppia. Sen jälkeen aloitetaan asteittain lisäämään raakaruokaa sen hetkisen ruoan joukkoon. Kunnes lopulta kissan tottuessa, ruoka on pelkästään raakaravintoa.

Maltti on valttia, ja tässä siirtymässä saattaa mennä kuukausiakin, ohjeistaa Ekblom.

Vääriä uskomuksia

Monesti raakaruokinnan yhteydessä on käyty keskustelua siitä, saako kissa raakaruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.

- Ihan tarkalleen ei tiedetä, mitä kaikkea kissan alkuperäiseen, luonnolliseen ravintoon on kuulunut. Analyysien pohjalta on kuitenkin tehty standardit ruokintaan, jotta rehujen valmistajat osaisivat täyttää nämä standardisoidut ravitsemustarpeet, Ekblom toteaa.

- Tämä tehdään yksinkertaistettuna siten, että ruokintatesteissä ruoan ravintoainesisältöä säädetään lisäämällä enemmän/ vähemmän kutakin ravintoainetta ja näin saadaan esille, missä kohtaa puutostilan/ liikasaannin oireet ilmenevät. Ruoasta myös häviää paljon ravintoaineita kypsennyksen myötä.

Raakaruoalla vaikutetaan kissan suoliston toimintaan, ulosteen laatuun ja määrään, karvanlaatuun, silmien ja korvien sekä hampaiden puhtauteen.

Raakaruokintaan tällaiset menetelmät eivät ole käyttökelpoisia, koska raakaruokaa ei prosessoida eli ruoan luontaiset vitamiinit ja kivennäiset ovat tallessa. Tämän takia raakaruokaan ei ole tiettyjä yhteisiä standardeja, kertoo Ekblom.

- Eniten raakaruokintaan sopivaa tutkimusta on tehty eläintarhoissa, joissa on tutkittu kissaeläinten ruokavaliota. Näissä yhteyksissä on huomattu, että kokonaisen saaliseläimen saavat kissat voivat paremmin kuin ruokansa jauhelihana syövät kissat, jotka saavat erilaisia vitamiineja siihen lisättyinä.

Ravintoaineiden vajavuuden lisäksi toinen pohdintaa herättänyt asia ovat lihan bakteerit.

- Ajatellaan, että liha pitää kypsentää siinä olevien bakteerien vuoksi. Tässä mennään kuitenkin ojasta allikkoon, sillä kypsentäminen hajottaa ravintoaineita, kuten B-vitamiinia. Lisäksi kissoille välttämätön tauriini hajoaa herkästi kypsennettäessä.

- Liha tulee käsitellä siten, etteivät ihmiset saa siitä bakteereja. Eläinten vatsahapot kyllä kestävät mahdolliset bakteerit.

Lisäksi bakteerit eivät lisäänny pakkasessa.

- Kylmäketjun tulee siis olla katkeamaton. Usein elintarvikekelpoinen liha onkin kissalle parhain valinta, kiteyttää Ekblom.

Ravitsemusohjaus avuksi

Eläimen raakaruokintaohjaajaan kannattaa olla reippaasti yhteydessä, kun haluaa apua kissan ruokavalion muutoksissa ja monipuolisen ruokavalion koostamisessa, kannustaa Ekblom.

- Raakaruokintaohjaajan koulutus on viiden opintoviikon mittainen. Koulutus kestää kolmesta neljään kuukautta ja se suoritetaan työn ohella. Siinä saa paljon tietoa eläimen kehityshistoriasta, ravitsemuksesta ja lajityypillisistä ravitsemustarpeista sekä esimerkiksi ruoansulatusjärjestelmästä.

- Ravitsemusohjaus voi liittyä sairauden ennaltaehkäisyyn tai hoitoon, hedelmällisyyden tukemiseen, ali- tai ylipainoon tai ihan vain tahtoon ruokkia rakasta lemmikkiä lajityypillisellä, terveyttä edistävällä tavalla.

Ekblom tarkentaa, että ravintoterapia on myös tärkeä osa pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen, ruoka-allergioiden ja iho-ongelmien hoitoa.

- Raakaruokintaohjaajan kanssa voidaan ravintoneuvonnassa käydä läpi esimerkiksi kissan ruokapäiväkirjaa ja tehdystä kyselykaavakkeista esiin nousevia seikkoja. Siinä analysoidaan kissan terveyshistoriaa ja muita vaikuttavia tekijöitä, kuten aktiivisuutta, lepoa ja stressin vaikutusta.

- Esimerkiksi eroahdituksesta johtuva stressi voi häiritä ruoansulatusta, mikä aiheuttaa suolisto-ongelmia ja jopa kutinaa tai ihottumaa.

Jatkuva kipuilu luo reaktiivisuutta. Esimerkiksi jännittynyt kävelytyyli on voinut aiheuttaa lihasjumeja, jotka sitten omalta osaltaan vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kertoo Ekblom.

Paraneminen vie aikaa

Eläin on kokonaisuus ja siten pelkästään ruokavalion korjaaminen ei aina tuo ratkaisua ongelmaan, painottaa Ekblom.

- Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin myös muille alan ammattilaisille, kuten eläinlääkärille, käytösneuvojalle, fysioterapiaan tai akupunktioon.

Ohjaus on aina yksilöllistä ja uudet ruokailutottumukset rakennetaan yhdessä kissan hyvinvointiin ja arkeen sopiviksi, summaa Ekblom.

- Joskus kyseessä on isompikin ruokaremontti, joskus apua ruokavalion koostamiseen ja myöskin ruokavalion tarkistuksia on hyvä tehdä säännöllisesti. Oli syy mikä tahansa, tilannetta kartoitetaan seurantakäynneillä.

- On hyvä muistaa, että vaikka elimistö korjaantuu ja parannusta tapahtuu, tämä voi viedä aikaa. Ravinto ei ole ihmelääke tai taikapilleri. Ohjeiden noudattaminen ja muutoksiin sitoutuminen on tärkeää, siksi on hyvä varata seuranta-aikoja 1-2 kuukauden välein.

- Apua raakaravitsemukseen voi kysyä esimerkiksi siihen koulutuksen saaneilta kasvattajilta, eläinruokakaupan myyjiltä ja sivustollani on listaus koulutuksen saaneista raakaruokintaohjaajista, toteaa Ekblom.

Löydä koulutetut Raakaruokintaohjaajat ja Koiran ravintoterapeutit sivuiltamme.