Voiko koiralle antaa raakaa kalaa? Riskit madoista ja ruodoista

Kalassa on koiralle tärkeitä ravintoaineita

Kala on tärkeä osa koiran terveellistä ruokavaliota, koska se sisältää välttämättömiä omega-3 rasvahappoja ja helposti sulavaa proteiinia. Rasvainen kala on myös hyvä D-vitamiinin lähde. Jos koirasi ei jostain syystä syö kalaa, ruokaan on hyvä lisätä kalaöljyä tai omega-3 rasvahappovalmistetta.

Voit tarkistaa kalojen omega-3-rasvahappopitoisuudet Finelin ravintoainetietopankista. Esimerkiksi silakassa on yli kolminkertainen määrä näitä tärkeitä rasvahappoja verrattuna ahveneen tai seitiin.

Kuinka usein koiralle voi antaa kalaa?

Kalan tulisi olla mukana koiran ruokavaliossa vähintään yhdessä tai mieluiten kahdessa ateriassa viikossa. Jos koirasi rakastaa kalaa, voit antaa sitä jopa puolet ruokavaliosta. Vaihtele silloin eri kalalajien välillä ja anna mahdollisuuksien mukaan kokonaisia tai kokonaisina jauhettuja kaloja. Muista kuitenkin ottaa huomioon mahdolliset riskit, kuten loiset ja tiaminaasi. Niistä lisää alempana.

Mitä erilaisia kaloja voi antaa koiralle?

Raakaa lohta voi huoletta antaa koiralle, sillä siinä ei ole riskiä lapamadosta. Perinteinen jauhettu lohimassa on yleinen valinta, mutta se voi olla liian rasvainen tai epämiellyttävän makuinen ja haiseva monille koirille. Lisäksi osa koirista on allergisia lohelle.

Jos koira on aiemmin saanut allergisia oireita lohesta, kannattaa kokeilla muikkua, silakkaa tai vaikkapa haukea tai lahnaa. Useilla koiranruokavalmistajilla on valikoimissaan erilaisia järvikalaseoksia, joissa voi olla kuhaa, haukea, särkeä tai lahnaa lohen sijaan.

Ahven, suutari ja hauki sopii monelle allergiselle koiralle.

Kokonaisen kalan antaminen koiralle

Voit ostaa kokonaisen kalan, kuten lohen, siian tai nieriän, ja ottaa siitä fileet omaan ruokaasi. Sen jälkeen voit antaa koirallesi kalan pään, selkärangan ja nahan. Kalatiskillä myyjä voi fileoida kalan valmiiksi, muista pyytää talteen ranka ja nahka koirallesi.

Hyvä vaihtoehto ovat myös silakat ja muikut, jotka voi ostaa kokonaisina kalatiskiltä. Nämä kalat ovat rasvaisempia ja sisältävät enemmän omega-3 rasvahappoja verrattuna turskaan, seitiin tai ahveneen.

Pienet kalat voi antaa kokonaisina ilman että poistaa ruotoja tai sisälmyksiä. Voit myös pakastaa pikkukalat kokonaisina ja tarjota niitä jäisinä, sulatettuina tai keitettynä, jos koira ei pidä raa’asta kalasta.

Kannattaa suosia vapaana eläneitä, eli pyydystettyjä kaloja, jotka ovat syöneet itselleen lajityypillistä ravintoa. Muista myös vaihdella eri kalalajien välillä.

“Roskakalan” syöttäminen koiralle on eettinen ympäristöteko

Lähes kaikki kalat ovat hyvää ja terveellistä ruokaa. Monet suosivat ruodotonta ja fileoitua lohta ja muut kalat kuten särki, lahna ja hauki eivät ole saaneet paljon arvostusta ja niitä on kutsuttu "roskakaloiksi". Myös kuore on yksi niistä kaloista, joita aiemmin käytettiin usein ruoaksi ja nykyään sitä näkee eniten kuivattuna kissanherkkuna.

Esimerkiksi 1960-luvulla lahna oli arvostettu kala, mutta nykyään sitä harvoin näkee kaupassa. Särki ja hauki ovat myös olleet tärkeitä ruokakaloja aiemmin, ja niitä on suolattu, säilötty ja laitettu leivän päälle. Haukea tarjotaankin edelleen perinteisenä joululahjana presidentille ja ravintoloissa alkupalaksi voi tilata kylmäsavustettua haukea.

Viime aikoina kotimaisten kalojen, kuten särjen, lahnan, muikun ja silakan suosio on kasvanut, ja niitä löytyy yhä useammin säilykepurkista ja kaupan hyllyltä. Särki sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin rasvaisemmat kalat, kuten silakka. Särjen syöminen on myös ekoteko, koska särkikalastus vähentää järvien rehevöitymistä.

Roskakalan, kuten särkien ja lahnojen, hyödyntäminen elintarvikkeena on yleistynyt.

Päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa tarjoillaan nykyään erilaisia kalapihvejä ja murekkeita, joissa on käytetty särkeä, lahnaa tai haukea. Myös tavallisissa ruokakaupoissa on useita vaihtoehtoja erilaisista murekkeista ja kalapihveistä.

Järvikalapihveissä käytetyt särjet ja pikkuahvenet pyydetään hoitokalastuksessa. Hoitokalastus auttaa parantamaan vesistöjen tilaa ja vähentää rehevöitymistä. Tämä edistää kalakannan monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta, sillä suuremmille kaloille ja petokaloille vapautuu enemmän elintilaa.

Hoitokalastuksessa pyydytyt villikalat elävät luonnollisissa olosuhteissa ja syövät lajityypillistä ravintoa, toisin kuin kalat, jotka kasvatetaan ahtaissa altaissa antibiooteilla, rokotteilla ja väriaineilla rikastetulla rehulla. Tämä luonnollisempi elämäntapa tekee niistä terveellisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon.

Tunturijärvestä pyydystetty nieriä (rautu) sopii myös koiran ruoaksi.

Onkikalat ja katiskalla pyydetyt kalat

Älä enää murehdi niistä kaloista, jotka ovat joutuneet koukkuun ja saaneet suuria haavoja suuhunsa tai kiduksiinsa. Älä heitä niitä takaisin veteen kärsimään, vaan kerää ne talteen koirasi ruokintaa varten.

Kalat, jotka on pyydetty virvelillä, katiskalla tai ongella tainnutetaan yleensä välittömästi niiden nostamisen jälkeen. Tällainen kalastusvaihtoehto on monelle eettinen valinta, koska se mahdollistaa tuotantoeläinten, kuten broilerin ja possun välttämisen koiran ruokinnassa.

Raa’an kalan riskit koiralle

Ruodot

Pienistä, kypsistä kaloista (kuten silakat, muikut ja pienet särjet) ei tarvitse poistaa ruotoja. Isoista kaloista on suositeltavaa poistaa suurimmat ruodot, varsinkin jos kalan aikoo kypsentää. Raa'asta kalasta ruodot eivät irtoa kovin helposti, joten raaka kala on siltä osin turvallisempi valinta kuin kypsennetty. Kypsennettäessä liha irtoaa helpommin ruodosta ja silloin ruoto voi tarttua kurkkuun tai hampaiden väliin.

Loiset eli madot raa’assa kalassa

Lapamato

Leveän heisimadon eli lapamadon (Diphyllobothrium latum) toukkia voi esiintyä niisä makean ja murtoveden kaloissa, jotka syövät hankajalkaisäyriäisiä. Tällaisia kaloja ovat esimerkiksi ahven, hauki, made ja kiiski. Suomessa tämä koskee käytännössä näitä järvikaloja, mutta ei niitä, jotka elävät Itämeressä.

Lapamadon estämiseksi nämä järvikalat tulee kypsentää vähintään 60°C:n sisälämpötilaan ainakin minuutin ajan tai pakastaa ennen tarjoamista koiralle. Pakastaminen -20°C:ssa tai sitä alemmassa lämpötilassa vähintään 24 tunnin ajan (tai -18°C:ssa vähintään 3 - 4 vuorokautta) tuhoaa toukat kalan lihaskudoksissa. Muikkua voit syöttää huoletta, koska ne syövät planktonäyriäisiä eivätkä siten levitä lapamatoa.

Lisätietoja Ruokaviraston sivuilla.

Ulostenäytteen tutkiminen

Mikäli koirasi syö kypsentämätöntä ja pakastamatonta järvikalaa, on syytä tutkituttaa koiran ulostenäyte säännöllisesti.
https://www.tassuapu.fi/blogi/koiran-ulostenaytetutkimus/

Maksamato särkikaloissa

Suomenlahden itäosan särjissä on havaittu Pseudamphistomum- ja Metorchis -sukujen maksamatojen toukkia. Maksamatoriskin vuoksi Ruokavirasto suosittelee, että särkikalat, kuten särki, suutari, ruutana, lahna, säyne ja toutain sekä niiden mäti pakastetaan vähintään 7 vuorokauden ajaksi.

Joidenkin lähteiden mukaan pelkkä pakastaminen ei ehkä riitä varmistamaan maksamadon hävittämistä. Tämänhetkisen tiedon valossa suosittelemme särkikalojen kypsentämistä varmuuden vuoksi, kunnes asiasta on saatavilla tarkempaa tietoa.

Särkikaloissa voi olla maksamadon riski.

Raa’assa kalassa oleva tiaminaasi-entsyymi tuhoa tiamiinia (B1-vitamiini)

Useat kalalajit, kuten särki, siika ja silakka, sisältävät tiaminaasi-entsyymiä, joka hajottaa tiamiinia (B1-vitamiini). On tärkeää huomata, että pakastaminen ei tuhoa tiaminaasia, vaan se voi jopa tehostaa sen toimintaa. 

Jos tarjoat näitä kalalajeja runsaasti ja usein, esimerkiksi viikoittain tai lähes puolet koiran ruokavaliosta, on tämänhetkisen tiedon mukaan hyvä kypsentää nämä kalat. Silloin tiaminaasi-entsyymi tuhoutuu. Samalla tuhoutuu toki jonkun verran B-vitamiinejakin. Siksi suosittelen antamaan monipuolisesti eri kaloja, jolloin riskiä B1-vitamiinin puutoksesta ei synny.

Kaikissa kaloissa ei kuitenkaan ole tiaminaasia. Esimerkiksi lohessa, ahvenessa ja hauessa ei ole tätä riskiä lainkaan.

Ympäristömyrkyt kaloissa

Kalassa on yleensä enemmän terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia kuin haittoja. Isommissa ja rasvaisemmissa kaloissa, kuten lohi, silakka ja taimen, sekä petokaloissa, kuten hauki, voi olla hieman enemmän myrkkykertymiä. Voit vaihdella eri kalalajeja tai tarjota pienempiä kaloja, joissa riski ympäristömyrkyistä on yleensä pienempi kuin isoissa petokaloissa. Näin voit antaa koirallesi kalaa useita kertoja viikossa, ilman huolta ympäristömyrkyistä.

Kalan antaminen koiralle (super)turvallisesti

Jos olet erityisen huolestunut kalanruodoista, tiaminaasista tai madoista, niin voit antaa koirallesi kalaa erittäin turvallisesti, kun otat muutaman asian huomioon:

• Kypsennä kalat: Kypsennä kala huolellisesti, jolloin mahdolliset haitalliset aineet, kuten tiaminaasi ja madot, tuhoutuvat.
• Poista isot ruodot: Varmista, että poistat suuret ruodot ennen tarjoilua, jotta vältät niiden tarttumista kurkkuun.
• Jauha kala: Voit myös jauhaa kalan keitinvedessään, jolloin pienet ruodot murskaantuvat ja veteen liuenneet ravintoaineet säilyvät.

Vaihtoehtoisesti voit antaa koirallesi valmiiksi kypsennettyä, ruodotonta kalaa.

Miksi koiralle annetaan kypsennettyä kalaa?

Kaikki koirat ei välttämättä pidä raa'asta kalasta ja jotkut omistajat saattavat olla huolissaan sen mukana tulevista riskeistä, kuten tiaminaasista ja madosta. Tämä ei kuitenkaan estä sinua tarjoamasta koirallesi kalaa. Hellävarainen kotikypsennys ei tuhoa kaikkia tärkeitä ravintoaineita.

Tärkeintä on, että koiran ruokavaliossa ON kalaa, eikä se onko kala raakaa vai kypsennettyä. Näin voit helposti lisätä monipuolisuutta koirasi ruokavalioon ja hyödyntää edullisia tai jopa ilmaisia vaihtoehtoja.

Kalan proteiini on helposti sulavaa ja vain harva koira on allerginen esimerkiksi hauelle tai lahnalle. Lisäksi kalasta saa välttämättömiä rasvahappoja (omega-3) ja D-vitamiinia, jotka voivat muuten olla vaikea saada riittävästi ruokavaliosta.

Siispä syö(ttä)kää kalaa!

Ja muista, että parempi on tarjota kypsää kalaa kuin ei ollenkaan.