Herkkä vatsa osa 1 - Miksi raakaruoka ei sovi?

Raakaruoka ei sovi koiralle - vai onko ongelma siinä, miten lähdetään liikkeelle?

Moni koiranomistaja haluaisi syöttää koiralleen raakaruokaa. Ainakin vähän.

Ja usein sitä on jo kokeiltukin. Ehkä kerran, ehkä useamman kerran.

Mutta joka kerta koiran maha on reagoinut.

Joillakin koirilla vatsa menee sekaisin jo herneen kokoisesta lihapalasta, eikä alkuun päästä ollenkaan. Toisilla taas pieni määrä raakaa sopii hyvin, mutta heti kun määrää lisätään, alkaa ripuli, oksentelu tai närästys.

Ja molemmissa tilanteissa päädytään helposti samaan johtopäätökseen:

Raakaruoka ei sovi meidän koiralle. Sillä on niin herkkä vatsa.

Mutta ehkä ongelma ei olekaan itse raakaruoassa, vaan siinä, mistä ja miten liikkeelle lähdetään.

Tässä herkkävatsaisen koiran ruokintaa käsittelevän sarjan ensimmäisessä osassa puhun juuri tästä.

Tämä artikkeli pohjautuu podcast jaksoon: "Miksi maha menee helposti sekaisin?"
Jos kuuntelet mieluummin kuin luet, voit kuunnella tämän saman aiheen alla olevalta videolta.

Kun koiran maha reagoi kaikkeen uuteen

Jos olet joskus kokeillut raakaruokaa ja koiran vatsa meni sekaisin, tiedät varmasti, miten turhauttavaa se on.

Tai ehkä koirasi reagoi muutenkin helposti muutoksiin. Uuteen ruokaan, uuteen herkkuun tai vaikka siihen, että se on onnistunut varastamaan makkaran pöydältä.

Ja siksi olet alkanut varoa muutoksia.

Ihan ymmärrettävästi.

Mutta ajatellaan hetki jotain ihan muuta kuin koiran ruokintaa.

Mitä juokseminen voisi opettaa meille koiran ruokinnasta?

Kuvitellaan, ettet ole koskaan oikeastaan harrastanut juoksemista.

Olet kyllä liikkunut, kävellyt ja elänyt tavallista arkea, mutta et ole juossut pitkään aikaan.

Sitten olet kuullut, että juokseminen on terveellistä. Ja niinhän se onkin. Ihmiselle juokseminen on luonnollinen tapa liikkua, ja sillä on monia terveyshyötyjä.

Päätät, että nyt minäkin alan juosta.

Tässä kohtaa asiat voivat mennä pieleen kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa: aluksi menee hyvin

Lähdet juoksemaan ja ajattelet aloittavasi ihan varovasti.

Ehkä juokset neljä kilometriä.

Aluksi sujuu mukavasti, mutta matkan pidentyessä alkaa hengästyttää. Jalkoja särkee ja olo muuttuu epämukavaksi.

Seuraavana päivänä olet ihan jumissa.

Ja toteat:

Juokseminen ei sovi minulle.

Toinen tapa: et pääse edes alkuun

Lähdet liikkeelle, mutta jo minuutin juokseminen tuntuu pahalta. Hengitys hakkaa, jalat tuntuvat oudoilta ja keho sanoo heti vastaan.

Kokeilet uudestaan toisena päivänä, mutta sama tapahtuu.

Ja lopulta toteat:

Minä tiedän, olen kokeillut. Ei sovi minulle.

Mutta kummassakaan tilanteessa ongelma ei välttämättä ole juokseminen.

Ongelma on se, ettei keho ole vielä valmis siihen, mitä siltä vaaditaan.

Ei lihasten puolesta, ei kestävyyden puolesta eikä muutenkaan. Ja jos haluaisit oikeasti aloittaa juoksuharrastuksen, lähtisit rakentamaan kuntoa vähitellen.

Voiko koiran ruoansulatuksessa käydä samalla tavalla?

Jos koira on syönyt vuosikausia samaa kuivamuonaa, ruoansulatus on tottunut käsittelemään juuri sitä ruokaa. Sitten yhtäkkiä kuppiin tuleekin jotain aivan erilaista.

Raaka liha voi poiketa aiemmasta ruoasta esimerkiksi rasvan määrän, proteiinin ja kosteuden suhteen.

Jos ruokavalio muuttuu paljon tai nopeasti, koiran vatsa voi reagoida siihen.

Toisilla oireita tulee vasta silloin, kun raakaruokaa lisätään enemmän. Toisilla jo pieni maistiainen näyttää aiheuttavan ongelmia.

Ja silloin ajatellaan helposti, että tämä todistaa asian: raakaruoka ei sovi.

Mutta pelkän vatsan reaktion perusteella ei vielä voi tietää, mistä oireet johtuivat. Oliko kyse ruoka-aineesta, sen määrästä, muutoksen nopeudesta vai jostain aivan muusta?

Kaikkia oireita ei tietenkään voi selittää ruokavalion muutoksella. Taustalla voi olla myös esimerkiksi sairaus tai ruoka-aineen sopimattomuus. Silti yksi epäonnistunut kokeilu ei välttämättä tarkoita, ettei koira voisi koskaan syödä raakaruokaa.

Miksi herkkävatsaisen koiran ruokintaa on niin vaikea muuttaa?

Monen herkkävatsaisen koiran kohdalla ruokinnasta tulee vähitellen hyvin tarkkaa. Kun on vihdoin löydetty ruoka, jolla vatsa pysyy kunnossa, siitä ei mielellään poiketa. Jos jotain uutta kokeillaan ja koira saa ripulin, kokeilu jää helposti viimeiseksi.

Vähitellen voidaan päätyä tilanteeseen, jossa koiralle ei uskalleta antaa oikeastaan mitään muuta kuin sitä yhtä tuttua ruokaa.

Olen myös huomannut, että herkkävatsaisilla koirilla saattaa olla muutenkin hyvin tarkat arkirutiinit. Ruokailut, ulkoilut ja muut päivän tapahtumat toistuvat samanlaisina. Mutta koiran vatsan toimintaan vaikuttaa moni muukin asia kuin ruoka.

Esimerkiksi stressi ja ylivireys voivat vaikuttaa ruoansulatukseen. Yllättävät kohtaamiset lenkillä, yksin jääminen tai muut arjen kuormittavat tilanteet voivat näkyä myös vatsaoireina.

Siksi herkkävatsaisen koiran kohdalla kannattaa tarkastella ruokinnan lisäksi myös sen muuta arkea.

Entä jos koiralle haluaisi silti antaa raakaruokaa?

Kun koiranomistaja haluaa kokeilla raakaruokintaa, taustalla on yleensä ihan yksinkertainen ajatus: halutaan tarjota koiralle hyvää, monipuolista ruokaa.

Ei tietenkään haluta aiheuttaa ripulia tai vatsakipuja. Siksi moni luopuu ajatuksesta heti, jos ensimmäiset kokeilut epäonnistuvat.

Siksi moni luovuttaa ensimmäisten huonojen kokemusten jälkeen.

Mutta ehkä sen sijaan, että todetaan raakaruokinnan olevan kokonaan poissuljettu vaihtoehto, kannattaisi ensin selvittää, miksi kokeilu epäonnistui.

Onko koiran ruokavaliossa jotain, mitä pitäisi huomioida ennen muutosta? Oliko aloitus liian suuri? Olisiko jokin toinen tapa edetä sopivampi?

Jos koira oireilee toistuvasti, oireiden syy on tärkeää selvittää eläinlääkärin kanssa. Raakaruokaa ei pidä jatkaa väkisin, jos se aiheuttaa ongelmia.

Mutta jos ruokavalion muuttaminen on koiralle mahdollista, sille voidaan etsiä sopiva tapa.

Ei tarvitse aloittaa maratonista.

Miten herkkävatsaisen koiran kanssa sitten edetään?

Siitä puhutaan tämän herkkävatsainen koira -sarjan seuraavassa osassa.

Käyn läpi, miten ruokavalion muutosta kannattaa lähestyä silloin, kun koiran maha reagoi herkästi. Mistä aloittaa, millaisia ruoka-aineita kokeilla ja mitä tehdä, jos jo pienikin määrä uutta ruokaa aiheuttaa ongelmia?

Sarjan kolmannessa osassa pääset kuulemaan myös Mauno-koiran tarinan.

Mauno oli tunnettu herkästä vatsastaan. Se ripuloi helposti, eikä sen ruokavaliota juuri uskallettu muuttaa.

Kun ruokintaa lähdettiin kokeilemaan uudella tavalla, matkaan mahtui sekä onnistumisia että takapakkeja.

Lopulta päästiin kuitenkin tilanteeseen, jossa Mauno pystyi syömään huomattavasti monipuolisemmin.

Mutta siitä lisää kolmannessa jaksossa.