Raakaruokinnan perusteet pähkinänkuoressa

aloittaminen raakaruokinta
Koiran ruokakupissa raakaa jauhelihaa ja taustalla toisessa kulhossa raakaa lihaa ja kananmuna.

Koiran lajityypillisen ruokavalion perustana on, että koira on elimistöltään lihansyöjä. Koira pystyy parhaiten hyödyntämään eläinperäistä ravintoa kuten lihaa, luita, sisäelimiä, kananmunia ja kalaa. Tätä tukee niin koiran kehityshistoria, anatomia sekä tiede. Unohtamatta koiranomistajien kokemukset raakaruokintaan siirtymisestä.

 

Yleisemmin koettuja hyötyjä raakaruokinnan avulla

  • korvat pysyvät puhtaina, eikä niitä tarvitse enää putsata
  • silmien vuotaminen vähenee ja vaalean koiran ihoon tai turkkiin muodostuneet värjäymät poistuvat
  • itsepintaiset silmä- tai korvatulehduskierteet loppuvat
  • allergiat ja kutina helpottavat, koira ei enää raavi itseään
  • ihottumat paranevat ja ihosairaudet, kuten furunkuloosi ja hotspot eivät enää uusiudu
  • turkki kiiltää ja on rodulle tyypillinen
  • karvanlähtö normalisoituu
  • koira on innoissaan ruoasta ja syö mielellään
  • tuki- ja liikuntaelinsairauksien, kuten nivelrikon oireet helpottavat ja koira liikkuu mielellään
  • ulosteen määrä vähenee ja se on kiinteämpää
  • koiralla ei ole pahaa ominaishajua
  • hampaat pysyvät puhtaampina ja hengitys ei haise
  • koira saa ajanvietettä ja iloa syömisestä ja sohvanjalat säästyvät nakertamiselta
  • koiran pureskellessa luita, voidaan sen lajityypillisiä käyttäytymistarpeita tyydyttää 
  • koira on energisempi ja virkeämpi
  • ylivilkkaat koirat rauhoittuvat
  • mieli on tasapainoisempi
  • omistaja tietää paremmin, mitä koiranruoka sisältää. 

 

Raakaruokinta pähkinänkuoressa

Lajityypillinen raakaruokinta koostetaan eläinperäisistä tuotteista. Liha, sisäelimet, luut ja kala muodostavat ruokavalion perustan. Ruokavaliota koostaessa onkin hyvä pitää mielessä kuvitteellinen saaliseläin. Lihaslihan lisäksi sillä on mm. luusto, sisäelimet, keuhkot, kurkkutorvi, pallea, lihaskalvoja, nahkaa ja verta.

Raakaruokinnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan riistaa ja vapaana elänyttä, itselleen lajityypillistä ruokaa syönyttä eläintä. Nämä ovat terveellisempi ja eettisempi vaihtoehto kuin kasvatettu, sisätiloissa elänyt ja rehua syönyt tuotantoeläin.

 

Liha 

Ruokavalion perustana on liha, se on koiralle tärkein proteiinien lähde. Ruoansulatuksessa proteiinit hajoavat aminohapoiksi, joita koiran keho voi käyttää omien solujensa rakennusaineiksi. 

Koirille tarkoitettu jauheliha voi sisältää myös kurkkutorvea, sidekudosta, keuhkoa, sydäntä tai muita sisäelimiä. Se on monesti hyvä ja edullinen valinta. Ihmisravinnoksi tarkoitettu jauheliha on pääasiassa pelkkää lihaslihaa ja se on usein koiran tarpeisiin liian vähärasvainen. Mikään tietty liha ei ole toista parempi vaan avainasemassa on ruoan monipuolisuus.

Kananmuna lasketaan myös lihaksi. Se on linnunpoikasen alku. Kananmuna on helposti sulavaa ja imeytyvää ja lisäksi se sisältää monipuolisesti eri ravintoaineita, kuten B-vitamiineja.

 

Kala

Kala on erittäin tärkeä omega-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalasta koira saa myös hyvälaatuisia proteiineja. Kalan osuus ruokavaliossa on hyvä olla vähintään yksi, mieluiten kaksi ateriaa viikossa.

Omega-3 rasvahappoa voi silti olla vaikea saada riittävästi ruokavaliosta. Parasta olisi, että koira saisi rasvaista kalaa, mutta nykyisin kasvatetun lohen omega-3:n määrä on alhaisempi kuin 10 vuotta sitten, tehostetun tuotannon takia. Suosi siis vapaana eläneitä kaloja kuten silakoita tai muikkuja. 

 

Luut

Luut ovat välttämätöntä ravintoa, sillä niistä koira saa erityisesti kalsiumia. Lisäksi luissa on myös muita hyödyllisiä ainesosia, kuten kollageenia sisältävää rustoa sekä rasvaista luuydintä. Luuston osuus saaliseläimen painosta on noin 10 – 15 % ja tätä määrää pidetään ohjenuorana ruokavaliota koostaessa.

Luuaines vaatii erittäin vahvat mahahapot sulaakseen hyvin, joten totutus on tehtävä erittäin maltillisesti. Aluksi kannattaa käyttää tuotteita, joissa luuaines on jauhettuna mukaan, kuten luupitoisia jauhelihoja sekä raakaruoka-aterioita, jossa on luuainesta mukana. Alussa luuainesta annetaan vain vähän, esimerkiksi noin 5 - 10 % ruokamäärästä. 

Tarkista siis käyttämäsi tuotteen luupitoisuus! Jos pakkauksessa ilmoitetaan luupitoisuudeksi 30 %, voit antaa tätä tuotetta noin kolmanneksen koko ruoan määrästä. 

Esimerkkinä 20 kiloa koira, joka syö päivässä 500 grammaa ruokaa. Tälle annettaisiin kyseistä luupitoista jauhelihaa noin 150 grammaa. Tästä määrästä luuainesta on valmistajan ilmoittama 30 %, eli 45 grammaa. Ruoan kokonaismäärään suhteutettuna 45 grammaa / 500 grammaa = 9 prosenttia.

Kokonaisten luiden antaminen kannattaa aloittaa ison peukalon kokoisilla broilerin kauloilla, joiden sisältämät pienet kaulanikamat eivät aiheuta elimistössä ongelmia, vaikka ne eivät vielä kunnolla sulaisikaan.

Lisäksi luiden avulla koira toteuttaa luontaista tarvetta pureskeluun. Luihin saa helposti purettua ylimääräistä energiaa, eikä pentu sitten pureskele kenkiä tai kalusteita. Lisäksi pureskeleminen auttaa hampaita pysymään puhtaina. 

Tulossa pian artikkeli "Ajanvieteluut turvallisesti".

 

Sisäelimet

Antamalla monipuolisesti erilaisia sisäelimiä, voit taata että koirasi saa A- ja B-vitamiineja sekä hivenaineita, kuten kuparia ja sinkkiä. Sisäelimiä annetaan 5 – 15 % ruokavaliosta. Tärkein sisäelimistä on maksa ja sitä tulisi olla koiran ruokavaliossa 2,5 – 5 % ruoan kokonaismäärästä. 

Esimerkkinä 20 kiloa koira, joka syö päivässä 500 grammaa ruokaa. Tälle annettaisiin maksaa 12,5 - 25 grammaa maksaa päivässä. Koska A-vitamiini on rasvaliukoinen, se varastoituu elimistöön eikä sitä tarvitse saada ruoasta joka päivä. Voit siis antaa maksaa vaikka kaksi kertaa viikossa. Kyseiselle esimerkkikoiralle sopiva viikkoannos olisi 7 x päiväannos, eli 87,5 - 175 grammaa. 

Helppo laskukaava:

Viikkoannos on koiran päivittäinen ruokamäärä jaettuna kolmella. Esimerkkikoiralle tämä tarkoittaisi: 500 grammaa / 3 = 166. Pyöristettynä 150 grammaa maksaa viikossa. 

Maksan lisäksi varsinaisia sisäelimiä ovat munuaiset, haima, perna, aivot, silmät, kilpirauhanen, kivekset ja munasarjat. Nämä eivät ole koiran ruokavaliossa ehdottoman välttämättömiä, eivätkä ravintoarvoltaan yhtä olennaisia kuin sisäelimet. Näissä on kuitenkin enemmän esimerkiksi kollageenia tai rustoa kuin lihaslihassa ja ne tuovat ruokavalioon monipuolisuutta ja vaihtelua. 

Jos käytät sisäelinseoksia, joissa on maksaa yhtenä ainesosana, voit antaa noin kolminkertaisen määrän. 

Helpoin laskukaava: Sopiva määrä sisäelimiä viikossa on sama määrä, kuin koiran päivittäinen ruoka-annos.  

Koiralle, joka syö 500 grammaa ruokaa päivässä annetaan siis sisäelimiä yhteenlaskettuna 500 grammaa viikon aikana. 

Voit helposti antaa sisäelimet myös koulutusherkkuina, katso helppo namiresepti sivuiltamme.

Kasvikset ja muut kasvikunnan tuotteet 

Koira ei ole kasvissyöjä tai sekasyöjä, eikä se tarvitse hiilihydraatteja. Koiran elimistö pystyy kuitenkin hajottamaan myös hiilihydraatteja, paremmin kuin esimerkiksi kissa tai susi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koira olisi sopeutunut tai jalostettu syömään suuria määriä viljatuotteita, perunaa tai riisiä. 

Koira saattaa kuitenkin hyötyä pienestä määrästä kasviksia ja marjoja. Kuidut ja muut ruoan sulamattomat osat sekä rasva toimivat ruokana suolistobakteereille, mikä edesauttaa hyvän bakteerikannan ylläpitoa. Kasvisten tarkoituksena on lisätä ruokavalioon hieman kuituja, jotta ulostemassan koostumus olisi sopivaa. Kasviksia, kuitua tai rasvaa ei tarvitse lisätä, mikäli koira ulostaa vaivatta yhden tai useamman kerran päivässä. Jos koiran uloste on liian kiinteää pientä papanaa, on hyvä lisätä rasvaisempaa ruokaa ja/tai sisäelimiä ja/tai kasvissosetta tai muuta kuituvalmistetta. Kasvikset eivät kuitenkaan ole välttämättömiä koiran ruokavaliossa.

 

Maitotuotteita 

Aiemmin koiran ruokinnassa käytettiin piimää, kermaviiliä tai raejuustoa, erityisesti ripulin hoitamiseen ja kalsiumin lähteeksi pennuille. Nykyään tiedetään, että maitotuotteet voivat myös ärsyttää koiran ruoansulatuskanavaa. Täten tehokkaampi keino hoitaa ripulia on antaa pieniä määriä naudan mahaa tai raakaa jauhelihaa, tai antaa suoliston levätä paastoamalla. 

Lue ripulin hoito-ohjeista.

Yksikään nisäkäs, ihmistä lukuun ottamatta, ei juo toisen lajin maitoa missään elämänsä vaiheessa. Ihminen on myös ainoa nisäkäs, joka ylipäätään käyttää maitoa ravintonaan vieroituksen jälkeen. 

Emän maito kuuluu koiran lajityypilliseen ruokavalioon ainoastaan imetysajan. Tämän jälkeen laktaasin (entsyymi joka pilkkoo laktoosia eli maitosokeria) tuotanto ohutsuolessa lakkaa. Aikuisilla koirilla ei siis ole laktaasin tuotantoa, eli ne ovat luonnollisesti laktoosi-intolerantteja.

Jos haluat antaa maitotuotteita joskus herkkuna, ovat hapanmaitotuotteet kuten viili, kermaviili, luonnonjogurtti, piimä, rahka ja raejuusto paremmin siedettyjä kuin maito ja kerma.

Koirille on ehdottomasti käytettävä vähälaktoosisia tuotteita, joihin laktaasientsyymi on lisätty. Muuten laktoosi ei pilkkoudu, vaan aiheuttaa ilmavaivoja ja turhia vatsanväänteitä. Täysin laktoosittomat tuotteet ovat todella pitkälle prosessoituja valmisteita, eikä niitä voi suositella koiralle annettaviksi.

 

Ruoantähteet ja herkut

Koirakohtaisesti ruokavalion osana voi olla myös perheen ruoantähteet, kuten ylijäänyt aamupuuro tai lihakastike. Kun ruokavalion perusta on kunnossa, mahtuu siihen luonnollisesti myös herkkuja, kuten satunnainen possun korva ja koulutusnameja.

Koiralle voi hyvin antaa puuronjämät, pari perunaa tai ylijäänyttä maksalaatikkoa. Kalvot, jänteet, rustot, lihoista valunut neste, kalan nahka, kuivuneet leikkeleet tai juustonpalaset voi huoletta laittaa koiran kuppiin. Pakastimessa kuivahtanut, "pakkasenpurema" liha sopii koiralle annettavaksi. Niin myös munat, liha tai kala, joista päiväys on mennyt umpeen tai jos liha on hiukan reunoilta rusehtava. Täysin pilaantunut, eltaantuneelle ja pahalle haiseva ruoka ei ole koirallekaan hyvästä.

Kypsennetyt luut voivat olla liian haasteellinen pala mahalle, joten niistä kannattaa keittää maukas lihaliemi itselle tai koiralle annettavaksi. Koira on taatusti mielissään, jos saa kunnian nuolla kermaviilipurkin tai voirasian jämät. Myös astioiden nuoleminen puhtaaksi on monen koiran unelmatyö. 

 

Vältettävät ruoat

On joitakin ruoka-aineita, jotka ovat koiralle haitallisia pienissäkin määrissä. Näitä ei anneta edes herkkuina. Vaarallisista ruoka-aineista voit lukea artikkelista "11 vaarallista ruoka-ainetta koiralle."

Lisätietoja raakaruokinnasta saa kirjoistani.

 

Tarvitseeko koira lisäravinteita?

Valmisruokia, kuten kuivamuonaa on ollut tarjolla vain muutamia vuosikymmeniä, eikä sitä ennen ollut tarjolla muuta kuin luonnonmukaista ruokaa. Joskus kuivamuonatkaan eivät ole täyttäneet niille asetettuja standardeja. Voit lukea artikkelini "9 syytä, miksi jopa laadukas kuivamuona voi olla koirallesi haitallista".

Raakaruokinnassa pyritään aina siihen, että tarvittavat ravintoaineet saadaan lajityypillisestä ruokavaliosta. Luonnonmukaisella ruokavaliolla pärjää siis periaatteessa ilman ravintolisiä. Raakaruokinnan on kuitenkin oltava monipuolista, pelkällä jauhelihalla ei pärjää vaan ruokinnassa on huomioitava, että ravintosisältö on hyvä. 

Raakaruokinnassa harvemmin syötetään saaliseläimiä kokonaisena ja siten ruokavaliosta jää puuttumaan esimerkiksi veri, nahka, rauhaset, kilpirauhanen ja aivot. Tästä syystä esimerkiksi rautaa tai jodia voi olla vaikea saada riittävästi ravinnosta. 

Omega-3 rasvahappoa voi olla vaikea saada riittävästi, elleri ruokavaliossa ole runsaasti rasvaista kalaa. Joka mieluiten olisi vapaana elänyttä eli pyydystettyä kalaa kuten silakkaa, eikä esimerkiksi kasvatettua lohta. Lisätietoja suositelluista rasvahappovalmisteista löytyy artikkelista: Kalaöljyt omega-3 rasvahapon lähteenä.

Jodia koira saa hyvin merilevästä. Tästä lisää "Merilevää koiralle"-artikkelista.

Ravintolisänä kannattaa antaa myös D-vitamiinia, jota on helpointa antaa D-vitamiinitipoista. Lisätietoja suositelluista annoksista ja valmisteista löytyy artikkelista D-vitamiini koiralle.

Sinkkiä ei kannata antaa jatkuvasti varmuuden vuoksi kaikille koirille.

 

Mikä on koiralle sopiva määrä raakaruokaa?

Aikuiselle koiralle annettava raakaruoan grammamääräinen määrä vastaa 2-3 % koiran omasta elopainosta. Isot koirat syövät hieman vähemmän kuin pienet koirat. Pienelle koiralle voi antaa raakaruokaa jopa 5 % omasta elopainosta. Koiran tarvitseman raakaruoan määrän voit laskea sivuiltamme löytyvällä laskurilla. Tulos on kuitenkin karkea arvio, sillä todellinen energiankulutus voi vaihdella todella paljon vaikka koirat olisivat saman kokoiset. 

On äärimmäisen tärkeää tarkkailla koiran painoa ja rasvakertymää sekä kylkiluiden tuntumaa, jotta koira ei olisi liian laiha, mutta ei myöskään liian pyöreä. Koiran tulee pysyä hoikkana, mutta ei liian laihana. Kun koira on todella aktiviinen, myös energiantarve kasvaa. Raakaruoan määrää siis säädellään koiran aktiivisuuden, aineenvaihdunnan ja kasvun mukaisesti.

Lue lisää painonhallinnasta ja laihduttamisesta.

 

Miten aloittaa raakaruokinta?

Raakaruokinnan voi aloittaa missä vaiheessa tahansa koiran elämää. Helpoiten raakaruokinnan aloitus tapahtuu yksinkertaisesti jättämällä kuivamuona ja antamalla raakaruokaa tilalle.

Jos aikuinen koira on syönyt aiemmin kuivamuonaa, on aikuisen koiran alussa totuteltava raakaruokintaan. Koiralle ei kuitenkaan kannata antaa sekaisin raakaruokaa ja kuivamuonaa, ei samalla aterialla, eikä ylipäätään. Raaka liha ja etenkin raaka luuaines sulaa mahassa paremmin, kun se annetaan erikseen kuivamuonasta. Joillakin koirilla ruokien sekoittaminen voi häiritä ruoansulatusta ja aiheuttaa vatsavaivoja sekä närästystä.

Tulossa pian artikkeli "Miten aloittaa raakaruokinta?" 

 

Pennun raakaruokinta

Lajityypillinen luonnollinen ruokinta sopii kaikille koirille ruokahalusta riippumatta. Kuivamuonassa ei ole ravitsemuksellisesti mitään sellaista ainesosaa, mitä ilman koira ei voisi kehittyä normaalisti ja pysyä terveenä. Aloittamalla raakaruokinnan jo pennusta, pääsee koira lajityypilliseen ruokavalioon mukaan heti alusta alkaen.

Tulossa pian artikkeli "Pennun raakaruokinta".

Luonnollisella ruokinnalla

  • Vatsa pysyy tyytyväisenä ja ruoansulatusongelmat, kuten närästys, ripuli ja herkkävatsaisuus voivat helpottaa.
  • Iho pysyy terveenä ja turkki kiiltävänä, ei enää kutinaa, rapsuttelua tai hiivaongelmia.
  • Koirasi saa maukasta ja terveellistä lempiruokaa, jota hän syö mielellään.

Kolmen päivän ilmaisella minikurssilla opit:

  • Mitä on koiralle lajityypillistä ravintoa
  • Mitä hyötyjä siitä on koirallesi
  • Mitä ruokia tulisi antaa, että koirasi saa kaiken tarvitsemansa
  • Kuinka paljon ruokaa koirasi tarvitsee
  • Miten teet muutoksia ilman ripulirumbaa

Kurssin vetäjä: Malin Ekblom, koirien ravintoterapeutti

Liityt samalla Haukun Heimo -postituslistalle ja jatkossa saat lisää vinkkejä ja tietoa koiran ruokinnasta ja hyvinvoinnista suoraan sähköpostiisi.

Et sitoudu mihinkään ja voit poistua listalta milloin tahansa yhdellä klikkauksella. Lue tietosuojaseloste.